Tarina

Aikaisemmassa ”työelämässä”, suunnittelin käyttöliittymiä ja tein tuotehallintaa. Ajelehdin eri tehtäviin niin suomessa, yhdysvalloissa kuin ruotsissa ja ranskassakin. En osannut sanoa en ja olin/olen utelias ja oppimishaluinen ja -kykyinen. Matkaviestinten murroksen (2007 iPhone) seurauksena alkanut toimialan epävakaus, johdatteli minut ”työelämäni” käännekohtaan; opiskelemaan uuden ammatin (laillistettu psykologi, 2015 JYU). Vastavalmistuneen työelämä näyttää erilaiselta. Kaikki alkaa alusta.

Toimiessani työterveyspsykologina 2016/2017 havahduin asiakaskuntani kautta kolmeen tosiasiaan:

  1. Kuinka pitkään ihminen jaksaakin uupuneena,
  2. kuinka paljon onkaan työvoimaa työtehtävissä, joissa työntekijän potentiaali ei täysimääräisesti tule hyödynnetyksi ja
  3. kuinka nykyisen työterveyshuollon keinot uupumiseen puuttumiseen tai työnkuvan täsmentämiseen eivät ole riittäviä.

Ja nyt vuonna 2020 olen yhä samaa mieltä.

Ensimmäiseen havaintoon liittyen aloin innokkaana etsimään yksiselitteistä ”mittaria tai menetelmää”, jolla oman uupumuksen tason voisi havaita jo hyvissä ajoin, siellä ihmisen omassa arjessa. Yksiselitteistä mittaria en löytänyt.

Toisen havainnon suhteen minulla on omakohtainen ja myöhemmin validoitu ratkaisu olemassa. Ollessani Pariisissa UX -tiimin esimiehenä muunsin toimintatapani uudeksi; tekemisen vaatimisen, seuraamisen ja ”kädestä pitäen ohjaamisen” sijaan päätin luoda edellytyksiä, mahdollistaa, kuunnella, kannustaa ja rohkaista – keskittyä laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja läsnäoloon. Ja simsalabim – tiimi ja jokainen sen jäsen puhkesi kukkaan, jokainen teki enemmän kuin mitä osasin vaatia. Psykologin pro-gradu työssäni todistin akateemisesti, kuinka palveleva johtajuus vaikuttaa työn imua lisäävästi ja vähentää työuupumusta.

Kolmas havainto perustuu KELA:n korvausluokituksiin. En takerru yksityiskohtiin, mutta turhauduin siihen, että KELAn tarkoittamalla ja työterveystoimijoiden toteuttamalla ”tietojen annolla, neuvonnalla ja ohjauksella” en psykologina saanut haluamaani vaikutusta aikaiseksi, en löytänyt selkeää ennaltaehkäisevää tapaa toimia uupumisen estäjänä ja työntekijän työtaidon optimoijana.

Yhteenlaskettuna nämä kolme epäkohtaa ja havaintoa käynnistivät prosessin, jonka seurauksena Headactive Oy sai alkunsa.

Yrityksen ydintä kehittäessäni päädyin toimintamalliin jossa työperusteista kuormitusta tai sen seurausta työuupumusta EI OLE, JOS ASIASTA EI esimiehelle tai työnkuormituksesta vastaavalle ILMOITA. Työntekijän ylikuormitusta tai työuupumusta ei siis ole olemassa ennen kuin asian ottaa esimiehen kanssa puheeksi. Yhtälailla oma työnkuva ei muokkaudu ilman vuorovaikutusta (puheeksi ottoa) esimiehen kanssa.

Edellä mainitun toimintatavan edellytys on avoin, aidosti toisiaan kunnioittava ja toisistaan välittävä työyhteisö.

Tähän kontekstiin sopii loistavasti kiinnostukseni kohde (ja intohimo), PALVELEVA JOHTAJUUS. Vuosien saatossa palveleva johtajuus on kehittynyt ajattelussani esimiestyön mallista myös työyhteisön piirteeksi (lisää palvelevasta johtajuudesta ja sen skaalautuvuudesta toisaalla tällä sivustolla).

Työelämän murros ei ole tulossa, se on tässä ja nyt. Viipyilemällä menneessä tai pysymällä tässä hetkessä muutos ajaa meistä ohi. Työterveyshuolto tekee omalla tavallaan tärkeää työtään, jos se ei pysty ennaltaehkäisemään uupumista, Headactive pystyy :). Tulevaisuuteen suuntaavat organisaatiot kehittävät omia ennaltaehkäiseviä mallejaan. Palvelevan johtajuuden periaatteet tukevat juuri tätä. Tässä kehittämisessä haluan olla mukana.

Palvelevan johtajuuden (tai toisiaan palvelevan) työyhteisöjen aika on nyt.

Yrittäjä ja hyvinvointipalveluiden muotoilija Kari Matilainen (KM, PsM, laillistettu psykologi) on suomalaisen, yhdysvaltalaisen, ruotsalaisen ja ranskalaisen työkulttuurin karaisema nykyinen psykologi, joka toteuttaa visiotaan positiivisen psykologian tuotteistamisesta.

Kari Matilainen

Työterveyspsykologi, työhyvinvoinnin edistäjä.