Aikaisemmassa työelämässä suunnittelin käyttöliittymiä ja tein tuotehallintaa, ajelehdin kasvatustieteilijänä matkaviestin maailmassa vuodet 1997-2013. Töitä sain tehdä niin suomessa, yhdysvalloissa kuin ruotsissa ja ranskassakin. Alan murroksen seurauksena alkanut toimialan epävakaus johdatteli minut vaiheittain työelämäni käännekohtaan. Halusin muutoksen, tiesin mitä halusin ja opiskelin uuden ammatin (laillistettu psykologi, 2015 JYU).

Vuosien kuluessa uudessa ammatissa kuva työelämän kipupisteistä on hahmottunut.

  • Työntekijä ei osa tunnistaa kuormitustaan.

  • Työntekijä ei osaa ottaa kuormitustaan puheeksi.
  • Esihenkilö ei osaa tunnistaa kuormitusta.
  • Esihenkilö ei osaa ottaa kuormitusta puheeksi.
  • Yhdessä ei osata ottaa kuormitusta puheeksi.

Suomalaisesta työelämästä puuttuu tapa ottaa työntekijän paras osaaminen (potentiaali) puheeksi.

  • Työntekijä mahdollisesti tunnistaa potentiaalinsa.
  • Työntekijä mahdollisesti osaa ottaa potentiaalinsa puheeksi.
  • Esihenkilö mahdollisesti tunnistaa potentiaalin.
  • Esihenkilö mahdollisesti osaa ottaa potentiaalin puheeksi.
  • Yhdessä potentiaalia ei osata ottaa puheeksi.

Sattuma 1. Vajaa vuosi Pariisissa opetti minulle paljon. Toimiessani UX -tiimin esimiehenä muunsin toimintatapani ”minusta tuntuu parhaalta” periaatteella uudeksi; tekemisen vaatimisen, kontrollin, seuraamisen ja ”mikromanagerauksen” sijaan päätin luoda edellytyksiä, mahdollistaa, kuunnella, kannustaa ja rohkaista – keskittyä laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja läsnäoloon. Ja kuinka kävikään – tiimi ja sen jokainen jäsen puhkesi ammatillisesti kukkaan, jokainen teki enemmän kuin mitä osasin vaatia, jokainen tiimin jäsen oppi uutta, kehittyi osaamisessaan sekä tekemisessään – tuotti koko organisaatiolle lisäarvoa.

Sattuma 2. Löysin psykologian opinnoistani teoreettisen viitekehyksen tavalleni toimia, palveleva johtajuus. Tein aiheesta psykologin lopputyöni, jossa todistin akateemisesti, kuinka palveleva johtajuus vaikuttaa työn imua lisäävästi ja samalla vähentää työuupumusta.

Yhteenlaskettuna nämä 2 havaintoa ja 2 sattumaa käynnistivät prosessin, jonka seurauksena Headactive Oy sai alkunsa.

Yrityksen ydintä kehittäessäni päädyin malliin, jossa työperusteista kuormitusta tai sen seurausta työuupumusta EI OLE OLEMASSA, JOS ASIASTA EI esihenkilölle tai työnkuormituksesta vastaavalle ILMOITA. Työntekijän ylikuormitusta tai työuupumusta ei siis ole olemassa ennen kuin asian ottaa esimiehen kanssa puheeksi. Yhtälailla työntekijän työnkuva ei muokkaudu tai optimoidu ilman vuorovaikutusta (puheeksi ottoa) esimiehen kanssa molempia osapuolia hyödyttäväksi.

Palvelevan johtajuuden periaatteista saadaan keinoja, joilla avoin vuorovaikutus tulee mahdolliseksi. Saadaan myös organisaation arvomaailma ja vuorovaikutuksen tavat konkreettisen avoimiksi, työntekijää kunnioittavaksi, ilmapiiri kuormituksen kokeman suhteen avoimeksi ja hyväksyväksi.

Työelämän muutos on tässä ja nyt! Pandemia kiihdytti työelämän muutosta, vuonna 2021 työelämän murros ei ole tulossa, se on tässä ja nyt. Viipyilemällä menneessä, odottamalla tai pysymällä tässä hetkessä muutos ajaa meistä ohi. Nyt on aika muotoilla työelämän kokemaa sekä yksilö- että yritystasolla tähän aikaan ja tulevaan sopivaksi. Tulevaisuuteen suuntaavat organisaatiot syntyvät uudelleen nyt. Etä-, lähi- tai hybridityön lisäksi kantaa tulee ja kannattaa ottaa myös työpaikan ilmapiirin ja vuorovaikutustapojen uudelleen muotoiluun. Palvelevan johtajuuden periaatteet tukevat juuri tätä.

Kari Matilainen

Palveleva psykologi, työhyvinvoinnin edistäjä.

Yrittäjä ja hyvinvointipalveluiden muotoilija Kari Matilainen (KM, PsM, laillistettu psykologi) on suomalaisen, yhdysvaltalaisen, ruotsalaisen ja ranskalaisen työkulttuurin karaisema nykyinen psykologi, joka toteuttaa visiotaan palvelevan johtajuuden tuotteistamisesta.