Ammatti-identiteettiä on tutkimuksissa käsitelty ensisijaisesti erilaisten siirtymävaiheiden näkökulmasta; ensimmäiseen ammattiin liittyen tai ammatin vaihtamiseen liittyvänä ilmiönä. Vähemmän on löydettävissä kuvauksia, jossa ammatillista identiteettiä pohditaan positiivisena tietoisena lähtökohtana omalle ammatilliselle kehittymiselle. 

Identiteetille löytyy useita määritteitä, karkeasti yleistäen identiteetti on ”ihmisen yksilöllinen käsitys itsestään”. Pitääkseni mallini yksinkertaisena ja oivallettavana tässä kirjoitelmassa ammatti-identiteetin määritelmä olkoon ”ihmisen yksilöllinen käsitys ammatillisesta itsestään”.

Itsensä kehittämisen kannalta oman ammatillisen identiteetin oivaltaminen on ensiarvoisen tärkeää. Valmennuksiini liittyvää motivaatio osaa kehittäessä ja oman tietoisuuden sekä ajattelun kehittymisen myötä olen takertunut lujasti ammatillisen identiteetin käsitteeseen. En yksiselitteisesti ”kuka olen ja mitä teen” näkökulmasta, vaan vähän laajemmin: mitä teen, miten teen ja kuinka voin tulla paremmaksi työssäni – en enää ajelehtien vaan tietoisesti.

On olemassa ammatteja, joissa ammattinimike tai jopa laki määrittää ja ohjaa käyttäytymistä (esim. pappi, poliisi, poliitikko). Usein normaalin kansan silmissä näiden nimikkeiden sisältämä käyttäytymisen odotusarvo yltää myös yksityisyyden puolelle. Kutsumuksen ollessa kyseessä oma henkilökohtainen identiteetti ja ammatillinen identiteetti voivat olla yksi ja sama asia. 

Aika-ajoin tulee seuranneeksi uutisia, joissa esimerkiksi uransa päättänyt huippu-urheilija on kohdannut ”normaalin” arjen ja sopeutumisen siihen haasteellisena. Ja elämä on mennyt ns. sekaisin. Entisen kaltaista palvontaa tai eriarvoisuuden tunnetta ei enää koeta ja palstamillimetrit otsikoissa vähenevät kunnes katoavat. Uran hiipumisen myötä urheilija identiteetti katoaa ja useimmiten edessä on oman identiteetin uudelleen määrittely. ”Tavallista” kansanosaa tämä koettelee myös, sama identiteetin uudelleen määrittely ilmiö tulee koetuksi myös muissa radikaaleissa elämänmuutoksissa (avioero, työttömyys), jolloin suhdetta itseensä tai ammattitaitoonsa on syytä ja tarvetta määritellä uudelleen.

 Aina tätä uudelleen määrittelyä ei osata tai ymmärretä tehdä. Silloin on hyvä pyytää apua.

 Tämän kirjoituksen alkuperäinen otsikko oli tylsän teoreettinen: ”Ammatillisen identiteetin tiedostaminen sekä kehittäminen – tiedostamaton lähtökohta parempaan ammattilaisuuteen ja sisäisen motivaation syntyyn”. Pitkä otsikko pitää kuitenkin sisällään kuitenkin oleellisen:

Kartoittamalla oman ammatillisen identiteettinsä saa esiin tietoisen lähtökohdan omalle ammatilliselle kehittymiselle. Ammatillisen identiteetin kehittämisen kytken mielelläni sisäisen motivaation: Ymmärrys omasta osaamisesta ja sen tasosta ja aito halu kehittää itseään ammatillisesti johtaa sisäisen motivaation syttymiseen.

Toinen keskeinen osa tässä mallissa ja palvelussa on se millaiseksi ammattilaiseksi haluaa kehittyä – ammatillinen visio siitä, mitä halutaan tavoitella.

Josko innostuisit aidosti omasta ammatillisesta kehittämisestä? Itseohjautuvasti tai ohjattuna työstäisit omasta hyvästä ammatillisesta identiteetistä entistä paremman? Ilman työnantajan vihjettä tai kehotusta. Samalla syttyy aito sisäinen motivaatio. Kirjoita alkuun käsityksesi omasta ammatillisesta identiteetistä, tarkastele sitä kriittisesti – mitä osaat – missä voisit olla parempi?

Aseta itsellesi ammatillinen tavoite. Kirjaa tämä tavoite myös ylös ja käynnistä projekti, jonka lopputulemana hyvästä ammattilaisesta tulee entistä parempi.

Tämän subjektiivisen intressin avulla työnantajasta riippumaton työmarkkina-arvosi mahdollisesti myös nousee.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *